使徒の働き 20
Freedom Bible (フリーダム・バイブル)Translation
Freedom Bible (フリーダム・バイブル)
Asang Khongca Bible (Eastern Khumi Chin, 2019)
1騒動が収まると、パウロは弟子たちを呼び寄せ、別れを告げてから、マケドニアへ向けて出発しました。
1Lokpunghaih boeng pacoengah, Pawl mah hnukbang kaminawk to kawk moe, thapaekhaih lok a thuih pae; nihcae ban sin pacoengah, Macedonia prae ah a caeh.
2彼はその地方を巡り、多くの言葉で人々を励ましてから、ギリシャに来ました。
2To prae to caeh takui pacoengah, toah kaom kaminawk hanah thapaekhaih lok a thuih pae, to pacoengah Grik prae ah a caeh.
3そこで三か月過ごしましたが、シリアへ向けて船出しようとしたとき、ユダヤ人たちが彼に対して陰謀を企てたので、マケドニアを通って帰ることに決めました。
3Toah khrah thumto a cam. Anih loe Syria prae ah caeh hanah amsak, toe Judahnawk mah anih to angang o pongah, Macedonia prae bang hoi amlaem let hanah a poek.
4彼に同行してアジアまで行ったのは、ベレア人ソパテロ、テサロニケ人アリスタルコとセクンド、デルベ人ガイオ、テモテ、またアジア出身のティキコとトロフィモでした。
4Berea vangpui kami, Sopater mah anih to Asia ah caeh haih, Aristarka hoi Thessalonika vangpui ih Senkunda, Derbe vangpui ih Kaia hoi Timote, Asia prae ih Tykhika hoi Trophima cae doeh athum o toeng.
5この人たちは先に出発し、トロアスで私たちを待っていました。
5Hae kaminawk loe caeh o hmaloe moe, Troas vangpui ah kaicae ang zing o.
6私たちは種なしパンの祭りの後、ピリピから船出し、五日かかってトロアスの彼らのもとに着き、そこに七日間滞在しました。
6Toe taeh thuh ai ih takawcakhaih poih boeng naah loe, Philippi vangpui hoi palong hoiah ka caeh o, ni pangato naah Troas to ka phak o, to vangpui ah ni tarukto ka cam o.
7週の初めの日、弟子たちがパンを裂くために集まったとき、パウロは翌日出発する予定だったので、人々に語り、話を真夜中まで続けました。
7Ni tarukto thung ni hmaloe koekah loe, takaw a-aeh hanah hnukbang kaminawk nawnto amkhueng o; Pawl loe khawnbangah kholong caeh amsak pongah, qum taning khoek to lok a thuih.
8私たちが 集まっていた階上の部屋には、多くの明かりがともっていました。
8Nihcae nawnto amkhuenghaih im ranui ah loe hmai-im to oh mangh.
9ユティコという青年が窓辺に座っていましたが、深い眠りに沈みかけていました。パウロがなおも長く語り続けるうちに、眠りに負けて三階から下へ落ち、抱き起こされたときには死んでいました。
9To naah Eutika, tiah ahmin kaom thendoeng maeto loe thokbuem taengah anghnut moe, iih angam; Pawl mah lokthuih li naah, anih loe iih ving, to tiah anih loe im ranui asom thumto hoiah krak tathuk, anih ih kadueh qok to akhuih o.
10パウロは下へ降り、彼の上に身をかがめて抱きしめ、言いました。「騒がないでください。彼には命があります。」
10Pawl loe anghum tathuk moe, thendoeng to tapom, mawn o hmah, a hinghaih oh vop, tiah a naa.
11それから上へ戻ってパンを裂いて食べ、夜明けまで長く語り合ってから出発しました。
11To pacoengah im ranui asom ah caeh tahang, takaw to a-aeh moe, a caak o, khodai khoek to lokthuih pacoengah, kholong ah a caeh.
12人々は生き返った青年を連れて帰り、大いに慰められました。
12Kaminawk mah thendoeng to kahing ah im ranui ah caeh o haih, nihcae loe toah kamong ah oh o.
13一方、私たちは先に船へ行き、アソスへ向けて船出しました。そこでパウロを乗せる予定でした。彼自身は陸路を行くことにして、そのように手配していたからです。
13Kaicae loe Assos vangpui ah kacaeh palong hoiah ka caeh o hmaloe, toah Pawl hoi nawnto palong hoi caeh hanah kam sak o, toe Pawl loe to vangpui karoek to khok hoi caeh hanah amsak.
14パウロがアソスで私たちと合流すると、彼を船に乗せてミティレネへ行きました。
14Anih hoi Asso vangpui ah kang qum o naah, anih to kalak o moe, Mytilene vangpui ah palong hoiah ka caeh o.
15そこから船出し、翌日はキオスの向かい側に着き、その翌日はサモスに寄ってトロギリオンに滞在し、さらに翌日、ミレトスに着きました。
15To vangpui hoiah palong hoi ka caeh o moe, khawnbangah Kios vangpui to ka phak o; omvaih niah Samos vangpui to ka phak o, Trogyllium ah kang hak o moe, khawnbangah Mileta vangpui to ka phak o.
16パウロは、アジアで時間を費やさないため、エフェソには寄らずに船で通り過ぎることに決めていました。できれば五旬節の日にはエルサレムに着こうと急いでいたのです。
16Pawl loe angcoeng thaih nahaeloe Pentecost ni pha ai naah Jerusalem vangpui to phak han koeh pongah, Asia prae ah atue patoh han koeh ai, to pongah Efisa vangpui ah cam ai ah, caeh poe han poekhaih a tawnh.
17パウロはミレトスからエフェソへ人を遣わし、教会の長老たちを呼び寄せました。
17Efisa vangpui ih kricaabu zaehoikung kacoehtanawk anih khaeah angzoh o hanah, Pawl mah Miletus hoiah kami patoeh.
18長老たちが来ると、彼はこう言いました。「私がアジアに足を踏み入れた最初の日から、いつもあなたがたと共にどのように過ごしたか、あなたがた自身が知っています。
18To kaminawk anih khae phak o naah, Pawl mah nihcae khaeah, Asia prae ah ka phak tangsuek nathuem hoi kamtong, vaihi karoek to nangcae salakah kawbangmaw kho ka sak,
19私は謙遜の限りを尽くし、多くの涙を流し、ユダヤ人たちの陰謀によって降りかかった数々の試練に遭いながら、主に仕えてきました。
19kai loe poek pahnaemhaih, mikkhraetui paroeai longhaih, tanoekhaihnawk, Judahnawk mah kai hum han pacaenghaihnawk to ka tongh, to tiah kaom hmuen thung hoiah ni Angraeng ih tok ka sak, tito nang panoek o.
20また、あなたがたのためになることは何一つためらわずに伝え、公の場でも家々でも、あなたがたを教えてきました。
20Nangcae han atho kaom hawk ih hmuen tidoeh om ai, kamtueng ah ni im maeto pacoeng maeto ah kang patuk o.
21そしてユダヤ人にもギリシャ人にも、神に対する悔い改めと、私たちの主イエスに対する信仰を証ししました。
21Sithaw ah dawnpakhuemhaih tawnh o moe, aicae Angraeng Jesu tanghaih a tawnh o thai hanah, Judah hoi Grik kaminawk khaeah lok ka thuih.
22今、見よ、私は霊に縛られてエルサレムへ行きます。そこで何が身に起こるかは分かりません。
22Khenah, Muithla mah pacaehaih rang hoiah vaihi Jerusalem ah ka caeh han, toah kawbaktih hmuen maw ka nuiah pha tih, tito ka panoek ai:
23ただ、聖霊がどの町でも、投獄と苦難が私を待ち受けていると証ししておられます。
23ka caeh ih vangpui kruekah, thongim krak moe, ka tongh han koi karai hmuennawk kawng to Kacai Muithla mah ang thuih.
24しかし私は、そのようなことを意に介しません。また、自分の命を惜しいとも思いません。それは、自分の走るべき道のりを喜びのうちに走り終え、主イエスから受けた務め、すなわち、神の恵みの福音を十分に証しする務めを果たすためです。
24Toe Sithaw tahmenhaih, kahoih tamthanglok hae ka thuih moe, Angraeng Jesu khae hoi ka hnuk ih, ka sak han koi tok hae, anghoehaih hoiah ka sak thai hanah, pacaekthlaekhaihnawk loe tiah doeh ka poek ai, ka hinghaih doeh ka paawt ai.
25さて見よ、私は神の国を宣べ伝えながら、あなたがた全員の間を巡りましたが、あなたがたがもう二度と私の顔を見ないことを知っています。
25Khenah, nangcae khae boih ah Sithaw ukhaih prae tamthanglok thuih hanah ka caeh boeh, vaihi mi mah doeh kai ih krang hnu o let mak ai boeh, tiah ka panoek.
26ですから今日、私はあなたがたに証言します。すべての人の血について、私には責任がありません。
26To pongah kai loe kaminawk boih ih athii hoiah ka ciim, tiah vaihniah kang thuih o.
27神の御計画のすべてを、ためらわずあなたがたに伝えたからです。
27Angphat ai ah Sithaw koehhaih to nangcae khaeah kang thuih o boih boeh.
28ですから、自分自身と群れ全体に気を配りなさい。聖霊はあなたがたをその群れの監督者にされました。それは、主と 神がご自分の血によって買い取られた教会を牧するためです。
28To pongah nangcae loe acoehaih hoiah khosah oh, Kacai Muithla mah khenzawnkung ah ang suek o baktih toengah, tuucaanawk boih to kahoihah khenzawn oh, angmah ih athii hoi qan tangcae ih Sithaw kricaabu khenzawnkung ah om oh.
29私が去った後、凶暴な狼たちがあなたがたの中に入り込み、群れを容赦しないことを、私は知っています。
29Ka caeh pacoengah, nangcae salakah kasan tasuinawk angzo o tih, tuucaanawk to paquem o mak ai, tito ka panoek.
30また、あなたがた自身の中からも、曲がったことを語って弟子たちを自分の後に引き込もうとする者たちが現れます。
30Hnukbang kaminawk nihcae hnukah bangsak ving hanah, loklam amkhraenghaih lokthui kami loe, nangmacae thung hoiah ni tacawt tih.
31ですから目を覚ましていなさい。私が三年の間、夜も昼も涙を流しながら、一人一人を絶えず戒めたことを覚えていなさい。
31To pongah acoehaih hoiah om oh, saning thumto thung aqum athun mikkhraetui hoiah kang patuk o ih lok to pahnet o hmah.
32さて兄弟たち、 私はあなたがたを神と、その恵みの言葉に委ねます。この言葉には、あなたがたを築き上げ、聖別されたすべての人々と共に相続財産を受けさせる力があります。
32Nawkamyanawk, vaihi angmah ih tahmenhaih lok hoiah Sithaw khaeah kang aap o, ciimcai kaminawk khae boih ah qawk paek hanah, to lok mah na qoeng o sak tih.
33私は、だれの銀も金も衣服も欲しがりませんでした。
33Kai loe minawk ih phoisa maw, to tih ai boeh loe sui maw, to tih ai boeh loe khukbuennawk maw khithaih ka tawn ai.
34私のこの両手が、自分の必要と、仲間たちの必要のために働いたことは、あなたがた自身が知っています。
34Ue, kaimah hoi kam puinawk angaihaih akoep thai hanah, kaimah ih ban hoiah ni tok ka sak, tito na panoek o.
35私はあらゆる点で模範を示しました。このように働いて弱い人々を助け、主イエスご自身が、 『受けるより与えるほうが幸いである』 と言われた言葉を覚えていなければなりません。」
35Hae tiah toksakhaih hoiah thazok kaminawk to na bomh o han angaih, tito kang patuek o boeh, Anih mah, Talawk pongah loe paek to tahamhoihhaih oh kue, tiah thuih: to tiah Angraeng Jesu mah thuih ih lok to pahnet o hmah.
36こう言ってから、パウロはひざまずき、皆と一緒に祈りました。
36Hae loknawk a thuih boih pacoengah, nihcae boih hoi nawnto khokkhu cangkrawn o moe, lawk a thuih o.
37皆は激しく泣き、パウロの首を抱いて口づけしました。
37Nihcae loe qah o boih, Pawl to takop o moe, a mok o,
38彼らは、もう二度と自分の顔を見ることはない、とパウロが言った言葉を何よりも悲しみました。そして彼を船まで見送りました。
38ka krang na hnu o let mak ai boeh, tiah a thuih ih lok pongah, nihcae loe paroeai palungset o. To pacoengah nihcae mah palong anghakhaih ahmuen karoek to thak o.
Tip: use the ← and → keys to turn chapters.